5.4.2024
Lehdistötiedote - vapaa julkaistavaksi heti
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Elokapinaa taloudellisesti tukeneen yhdistyksen, Elonvaalijat ry:n, syytteet. Yhdistystä ja sen hallituksen jäseniä oli syytetty rahankeräysrikoksesta, jonka syyttäjä muutti viime hetkellä syytteeksi väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle. Yhdistys oli järjestänyt pienkeräyksiä Elokapinan kesä- ja syyskapinaa varten vuonna 2021.
Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, että Elokapinan mielenosoitukset nauttivat perustuslain suojaa. Näin ollen kerätyt varat on käytetty lainmukaiseen tarkoitukseen. Helsingin käräjäoikeus katsoo riidattomaksi, että varat on käytetty siihen lailliseen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Tuomioistuin on päätöksessään todennut kaikki syyttäjän esittämät väitteet perättömiksi ja määrännyt Elonvaalijoihin kohdistuneen 20 000 euron takavarikon purettavaksi.
“Mahtavaa, että syytteet kaatuivat! Olisimme toki toivoneet, että syyttäjä olisi jättänyt haasteen sikseen syyttämisen tarkoituksettomuuden vuoksi. Tämä oikeusprosessi on tuntunut kafkamaiselta kyykytykseltä, kun meitä vastaan on yritetty keksiä jos jonkinlaisia rikosepäilyjä, samalla kun yhdistyksen koko varallisuus on ollut kaksi ja puoli vuotta takavarikossa ja yhdistys on ollut lähes toimintakyvytön”, sanoo Elonvaalijat ry:n puheenjohtaja Lauri Kangassalo.
“Seuraavaksi aiomme käyttää alunperin kerätyt varat Elokapinan tukemiseen niin pitkälti alkuperäisiä tarkoituksia mukaillen kuin mahdollista. 2021 vuoden kesä- ja syyskapinaan emme niitä voi toki käyttää, joten meidän pitää keskustella Elokapinan kanssa, mihin varat tulisi kohdentaa. Aiomme myös jatkaa varainhankintatoimintaa tulevaisuudessa normaalisti Elokapinan ja mahdollisesti myös muiden ruohonjuuritason toimijoiden kanssa.” Kangassalo jatkaa.
“Tällaisten uutisten myötä on kevyt mieli jatkaa kevättä ja toimintaa. Erityisen iloisen päätöksestä tekee tietenkin se, että kaikkien asiakokonaisuuden vastaajien syytteet kaatuivat,” Elonvaalijoiden vuoden 2021 hallituksen puheenjohtaja Lotta Hyvärinen toteaa. “Elonvaalijoiden syyte asettuu laajempaan kuvaan, jossa on kyse useista poliisin nostamista rikollistamisepäilyistä Elokapinaa kohtaan. Kaikilla on ollut heikot perusteet, mikä näkyy myös tuomioiden lopputuloksessa.” Hyvärinen lopettaa.
11.3.2024
Lehdistötiedote - vapaa julkaistavaksi heti
Helsingin käräjäoikeuden oli määrä 13.-15.3. käsitellä Elonvaalijat ry:n rahankeräysrikossyytteitä, mutta syyttäjä perui vain viikkoa ennen käsittelyä syytteensä. Syyttäjä ajaa nyt lievempää syytettä, jonka nimike on väärän todistuksen antaminen viranomaiselle. Elonvaalijat kritisoivat syyttäjää rikoslain politisoimisesta.
Elonvaalijoiden hallituksen mielestä syyttäjän ja poliisin toiminnassa on kyse paitsi Elokapinan toiminnan tukahduttamisesta myös suomalaisten mielenosoitusoikeuden kaventamisesta. Oikeudenkäynnillä poliisi ja syyttäjä pyrkivät vahvistamaan väärää kokoontumislain tulkintaa, jonka mukaan tieblokkimielenosoitukset olisivat lähtökohtaisesti laittomia eikä niitä harjoittavia liikkeitä saa rahoittaa. Rauhanomaiset tieblokkimielenosoitukset nauttivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen sekä Suomen perustuslaissa turvatun kokoontumisvapauden suojaa.
“Elonvaalijoiden pienkeräyksin rahoittamissa kesä- ja syyskapinassa 2021 on ollut kyse rauhanomaisesta mielenosoittamisesta, ja olemme antaneet poliisille riittävät tiedot pienkeräyksien kohteista. Se ei ole vastuullisena lupaviranomaisena missään vaiheessa ilmoitus- ja tilitysprosessia vaatinut lisätietoja pienkeräyksien kohteista. Sen sijaan meihin kohdistettiin syyskapinan aikaan rikosepäily, jonka perusteella koko yhdistyksen omaisuus takavarikoitiin. Varamme ovat edelleen takavarikossa, emmekä ole syyskapinan jälkeen enää kyenneet keräämään rahaa”, Elonvaalijoiden puheenjohtaja Lauri Kangassalo kommentoi.
Elonvaalijat ovat kirjelmöineet poliisin yrityksistä tukahduttaa ympäristöaktivismia rahankeräyslain avulla YK:n ihmisoikeusneuvostolle vuonna 2022. Elonvaalijoiden konsultoimien oikeusoppineiden mukaan rahankeräyslaki on erityisen altis strategisille häirintäkanteille yhteiskunnallista toimintaa vastaan. Amnestyn tuore raportti toteaa poliisin käyttävän rahankeräyslakia Elokapinan toiminnan tukahduttamiseksi. Raportissa viitataan mm. Helsingin poliisin tekemiin pienkeräyksiä koskeviin kieltopäätöksöksiin, joilla se kielsi sumutusoikeudenkäynnin asianomistajia järjestämästä pienkeräystä oikeudenkäyntikulujensa kattamiseksi. Tammikuussa 2024 Helsingin hallinto-oikeus kumosi Helsingin poliisin tekemät pienkeräyksiä koskevat kieltopäätökset lainvastaisina.
YK:n pääsihteerin toimisto ja ympäristöpuolustajien erityisraportoija Michel Forst tunnistavat ilmastoaktivismin rikollistamisen uhan. He ovat vaatineet Euroopan valtioita säilyttämään rauhanomaisten ilmastoaktivistien toimintamahdollisuudet. Forstin mukaan vuosikymmeniä tiedossa olleeseen ympäristöhätätilaan ei voida puuttua, jos ilmastotoimia vaativat hiljennetään.
“Jutulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Käräjäoikeuden päätös lähettää viestin suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Toivottavasti ratkaisu on tarkkaan punnittu ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeussopimusvelvoitteiden mukainen. Suomi rikkoo tällä hetkellä omaa ilmastolakiaan, joten on täysin perusteltua protestoida”, Elonvaalijoiden hallituksen jäsen Lotta Hyvärinen päättää.
22.10.2021
Lehdistötiedote - vapaa julkaistavaksi heti
Elonvaalijat ry pitää varainkeruuseensa kohdistunutta rikosepäilyä perusteettomana, ja aikoo valittaa käräjäoikeuden 12.10. määräämästä 20000 euron vakuustakavarikosta hovioikeuteen.
Elonvaalijat ry ei katso toimineensa lain vastaisesti varainhankinnassaan. Järjestetyistä kahdesta pienkeräyksestä on ilmoitettu poliisille lain vaatimalla tavalla, ja ne on kumpikin keskeytetty ennen lainmukaisen enimmäissumman (10000€) täyttymistä. Elonvaalijat ei missään tilanteissa suoraan tue kansalaistottelemattomuutta rahallisesti, eikä esimerkiksi maksa mielenosoittajien sakkoja.
Pienkeräysten varoilla on kustannettu Elokapinan tekemiä hankintoja sen järjestämien kesä- ja syyskampanjoiden yhteydessä. Varoilla on kustannettu esimerkiksi äänentoistolaitteiden vuokria, Teosto-maksuja soitetusta musiikista, tapahtumatelttojen vuokria sekä markkinointikuluja, kuten lentolehtisten ja julisteiden painokuluja. Elonvaalijoiden tietoon ei ole tullut, että pienkeräyksillä kustannettuja hankintoja olisi käytetty lainvastaisesti.
“Valitamme takavarikkopäätöksestä hovioikeuteen. Paitsi rikosnimikkeet, myös takavarikon määrä (20000€) on mielestämme kyseenalainen. Käsittääkseni yleinen käytäntö on, että vain osa varoista takavarikoidaan. Näin jopa tapauksissa, joissa epäilty henkilökohtainen rikoshyöty on ollut mittava. Muistutamme, että kerätyt varat on osoitettu yleishyödylliseen tarkoitukseen, määrät ovat pieniä, eikä kukaan yhdistyksen jäsenistä tai hallituksesta ole saanut henkilökohtaista hyötyä lahjoituksista. Päinvastoin, yhdistyksen toimintaa tehdään täysin vapaaehtoisvoimin”, Elonvaalijat ry:n puheenjohtaja Lotta Hyvärinen sanoo.
“Täytyy muistaa, että mielenosoitukset itsessään eivät ole koskaan laittomia. Oikeus kokoontumisvapauteen ja sananvapauteen ovat keskeisiä perusoikeuksia, ja niiden takia mielenosoituksia tulee demokraattisessa oikeusvaltiossa sietää pitkälle – jopa silloin, kun tästä syntyy haittaa muulle yhteiskunnalle esimerkiksi väliaikaisen liikennehäiriön muodossa. Mielenosoittajat tekevät oman arvionsa ja poliisi vastaavasti omansa siitä, mikä määrä häiriötä on kohtuullista tilannetekijät huomioonottaen. Elokapinan tapauksessa osa mielenosoittajista on tehnyt eri arvion kuin poliisi ja jättänyt noudattamatta poistumiskäskyä. Tästä mielenosoittajat kantavat myös henkilökohtaisesti oikeudellisen vastuunsa”, Hyvärinen selventää.
Elonvaalijoiden mukaan poliisin viimeaikaista toimintaa on syytä tarkastella kokonaisuutena kriittisesti. Takavarikkopäätöksen ajankohta osui yhteen Elokapinan järjestämän Syyskapina-kampanjan kanssa, jonka osalta Helsingin poliisin toiminta on jo saanut osakseen vahvaa kritiikkiä niin poliitikoilta kuin oikeusoppineiltakin. Poliisin voimankäyttöä tutkinut oikeustieteen tohtori Henri Rikander mm. totesi Iltalehdelle, että poliisin tilannekuva vaikutti paikoitellen sekavalta ja tiedottamisessa “mentiin metsään”. Poliisi on sittemmin myös myöntänyt julkisesti oman tilannearvionsa epäonnistuneen erityisesti Valtioneuvoston linnan mielenosoituksen kohdalla, josta on maanantaina 11.10. käynnistetty Poliisihallituksen toimesta sisäinen tutkinta. Sisäistä selvitystä poliisin toiminnasta on pyytänyt myös sisäministeriö.
Iltalehti uutisoi 29.9. että poliisin Elonvaalijoihin liittämät epäilyt kohdistuivat pienkeräyksen enimmäismäärän ylittämiseen. Poliisi kuitenkin muutti epäilyn kohdetta, ja selvittää nyt onko rahaa kerätty selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi (rahankeräyslain 6. pykälä). Elonvaalijat ry:n saaman lakiteknisen tuen mukaan on yleinen käytäntö, että rahankeräyksiin liittyvät kysymykset käsitellään poliisihallituksessa hallinnollisena prosessina, jonka puitteissa yhdistykselle viestitään mahdollisista virheistä ja epäselvyyksistä, ja tarjotaan yleensä myös mahdollisuus korjata ne. Poliisilla on myös mahdollisuus kieltää pienkeräyksen järjestäminen jo pienkeräyksestä ilmoitettaessa. Elonvaalijoiden kohdalla poliisi ei kuitenkaan toiminut näin, vaan poliisi on hyväksynyt Elonvaalijoiden jättämät pienkeräysilmoitukset ja pienkeräystilityksen pyytämättä niistä lisätietoja, selvennyksiä tai tositteita. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Lauri Kangassalo kuvailee poliisin toimintaa seuraavasti:
”Saimme tiedon meihin kohdistuvasta rikosepäilystä ensimmäisen kerran median kautta keskiviikkona 29.9., samana päivänä kun Syyskapina alkoi. Lisäksi poliisin vaatima 20 000 euron vakuustakavarikko pantiin toimeen keskiviikkona 6.10., juuri Syyskapinan päättymisen jälkeen, eli silloin kun olisimme alkaneet korvaamaan Syyskapinasta aiheutuneita kuluja Elokapinalle. Nämä seikat huomioon ottaen meidän on vaikea välttyä ajatukselta, että poliisi on tarkoitushakuisesti pyrkinyt käyttämään meihin kohdistuvaa rikostutkintaa keinona vaikuttaa Elokapinan toimintaan.”
Useissa yhteiskuntatieteilijöiden julkisissa kommenteissa on korostunut ajatus siitä, ettei Suomessa ole totuttu tai ymmärretty, että myös kansalaistottelemattomuus kuuluu oikeusvaltioon ja on yksi työkalu demokratian työkalupakissa. Politiikantutkija, Helsingin Yliopiston apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila totesi STT:lle, ettei mielenosoituksia tai kansalaistottelemattomuutta voi kieltää, sillä ne ovat keskeinen osa demokratiaa. Ylä-Anttilan mukaan Suomessa on perinteisesti ajateltu, että muutokset on saatava aikaan vakiintuneen poliittisen järjestelmän kautta. Oikeus osoittaa mieltä on kuitenkin olemassa juuri siksi, ettei kaikilla ole samanlaista pääsyä vallan ytimeen.
Kangassalon mukaan asenneilmapiiri näkyy osaltaan myös poliisin ylilyönneissä, “Helsingin poliisin olisi mielestämme syytä päivittää toimintatapaansa ja asennoitumistaan tässä asiassa. Vaikka Elokapinan mielenosoituksissa osa mielenosoittajista jättäisi poistumiskäskyn noudattamatta, ei toiminta millään mittapuulla ole rinnastettavissa rikollistoimintaan. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tavalliset ihmiset ovat sisäistäneet ilmastotutkijoiden sanoman kaikessa kiireellisyydessään ja aktivoituneet ilmaisemaan huolensa nykyisten ilmastotoimien riittämättömyydestä. Elokapinan mielenosoitusten seurauksena ilmasto- ja ekokriisi onkin noussut yhdeksi julkisen keskustelun pääpuheenaiheista.”
Elonvaalijat ry on vuonna 2019 perustettu Elokapinasta erillinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää tutkimukseen perustuvan ympäristötietoisuuden ja -ymmärryksen leviämistä. Yhdistys on järjestänyt vuoden 2021 aikana kaksi pienkeräystä Elokapinan tueksi. Lisäksi yhdistys on tukenut Elokapinan toimintaa auttamalla sitä lakisääteisten henkilörekisterien hallinnoimisessa. Elonvaalijat ei osallistu Elokapinan toiminnan suunnitteluun eikä sillä ole päätäntävaltaa Elokapinassa.